Korteista

Tässä muutamia vinkkejä korteista, jotka olen havainnut hyödyllisiksi täällä ollessani.

Ensinnäkin Chesterin yliopiston kuvallinen kirjastokortti (tuo valkoinen, jossa on viivakoodi), joka toimii myös opiskelijakorttina. Se pitäisi saada heti ensimmäisen viikon kuluessa, sillä se oikeuttaa opiskelijahintaiseen ruokailuun ruokalassa (dining hall) - mikä on siltikin kyllä noin 3,75£ ilman meal plania - tai vaihtoehtoisesti voit vain heilauttaa korttia kassalla, mikäli asut semi catered- tai full catered -taloudessa ja omaat meal planin. Se toimii myös todisteena siitä, että opiskelee Unissa, ja sillä saa lainattua kampuksen kirjastoista elokuvia (melko kattava valikoima ulkomaisia leffoja), kirjoja ja sanomalehtiä sekä sillä pääsee käyttämään monitoimilaitteita (tulostus, scannaus, kopionti...). Tämä kortti on ilmainen, ainakin meille oli, ja kuvakin otetaan paikanpäällä kirjastossa.

Sitten on tuo CSU eli Chester Student Union Membership Card, jolla pääsee sisään kampuksen baariin (kyllä, täällä on oma baari keskellä pääkampusta!) ja ilmeisesti saa jotain alennuksia jostain, en ole tutustunut asiaan tarkemmin. Mutta tämäkin kortti on ilmainen, tosin siihen tarvitsee "passikuvan" - itselläni riitti valokopio omasta ikivanhasta passikuvasta, joten asia ei ole niin virallista ja vakavaa. Mutta kannattaa hankkia, jos aikoo hyödyntää kampuksen baaria!

Seuraavaksi henkilökohtainen suosikkini, Chesterin kaupunginkirjaston kirjastokortti! Sekin on ilmainen, ei vaadi valokuvaa ja oikeuttaa lainaamaan kirjoja, vuokraamaan elokuvia ja dvd-bokseja viikoksi (maksaa parisen puntaa) ja tarvittaessa käyttämään kirjaston nettiä. Kirjastossa on mahtava valikoima fiktiota, itse olen erityisen innoissani fantasia- ja science fiction-osastoista, joilta olen onnistunut löytämään nerokkaan Terry Pratchettin kirjoja - tietenkin alkuperäiskielellä! Kehotan lukemaan myös ihan vain fiktiota kurssikirjojen lisäksi, sillä niiden avulla voi helposti rikastuttaa omaa kieltään ja parantaa kirjoitustaitoaan. Lisäksi kirjastossa on todellakin hyvä valikoima noita elokuvia ja dvd-bokseja - ne pelastivat miut aivokuolemalta, kun sairastin korvatulehduksia ja podin flunssaa. Eli kannattaa hankkia!

Alimmaisena on kaksi korttia käsittävä Railway Card: ylin kortti on kuvallinen kortti ja toinen on vain ikäänkuin tosite siitä, että on maksanut kortin (kolmas kortti tuossa kuvassa on viimeisin junalippu Skotlantiin). Railway Card maksaa 28£ plus tarvittava passivalokuva - itse hankin 6 kuvaa hintaan 5£ - ja oikeuttaa kolmanneksen alennukseen kaikista junamatkoista ja vielä jonkinasteiseen alennukseen joistain bussimatkoistakin. Nuo kaksi korttia on aina esitettävä yhdessä lippuja ostettaessa ja junassa niitä tarkastettaessa alennuksen saamiseksi. Tätä korttia suosittelen, jos aikoo matkustella paljon. Juna on näet melko kätevä kulkupeli Chesteristä lähikaupunkeihin ja pidemmällekin. Mutta jos tietää, ettei aio käydä kuin kerran Manchesterissä tai jotain vastaavaa, niin kannattaa harkita, onko kortti hintansa väärti. Itselläni se todellakin oli, sillä olen käynyt kahdesti Manchesterissä sekä kerran Skotlannissa ja aikomuksena on käydä vielä ainakin Liverpoolissa, Lontoossa ja ties missä.

Housing

Asun yliopiston majoituksessa, kauniissa punatiilisessä talossa, jossa on musta etuovi ja toisten talojen yhdessä muodostama sisäpiha. Talossa asuu lisäkseni viisi muuta tyttöä, joista neljä on natiiveja brittejä ja viides ranskalainen vaihto-oppilas. Ja vaikka he ovat kaikki asuneet täällä yhdessä jo syyslukukauden, olen päässyt helposti porukkaan mukaan ja minusta on tullut osa tätä kommuuniperhettä. Tuntuu ihanan luonnolliselta pyöriä keittiössä, jossa yhtä aikaa omia ruokiaan kokkailee kolme muuta tyttöä ja taustalla soi brittiläinen radiokanava.

Huoneeni on talon ylimmässä, kolmannessa (2nd floor) kerroksessa, joten se on mukavan lämmin jopa näin kylmimpänä kuukautena. Siniharmaa kokolattiamatto vaimentaa askelten äänet ja valmiiseen kalustukseen kuuluu sänky, patja, verhot, työpöytä ja -tuoli, pöytälamppu, roskakori, kirjahylly, vaatekaappi sekä seinähylly. Huoneessa on myös oma lavuaari, jossa voi  kätevästi pestä hampaat ja naaman ruuhkauttamatta talon kahta wc:tä.

Talo, jossa asun, on self-catered eli teen ruokani itse, enkä hae sitä campuksen ruokalasta.

Vuokra maksetaan täällä könteissä, lukukausi kerrallaan. Lukukaudet menevät täällä hieman eri tavalla kuin Suomessa, jossa on syys- ja kevätlukukausi: täällä on lisäksi kesälukukausi, joka jatkuu kesä-heinäkuulle asti. Kun vuokra kerran pitää maksaa tuonne asti, mutta opiskelu loppuu jo toukokuun ensimmäisellä viikolla, ajattelin käyttää asuntoa eräänlaisena basecampina, jonne voin jättää tavarani ja lähteä kiertämään maata rinkka selässä!

Voting

 Täällä Chesterissä ollessa Suomessa oli - kuten kaikki varmaankin huomasivat - presidentin vaalit. Joten tarjoutui tilaisuus käydä äänestämässä ulkomailla! Ihan kaksi kertaa. Äänestäminen ulkomailla tulee suorittaa ennakkoäänestyspäivien aikana, usein on vielä vain tietyt päivät joina voi äänestää tietyissä ulkomaiden äänestyspaikoilla. Mukaan äänestyspaikalle on hyvä ottaa passi ja postissa tullut äänestyslipuke - ilmankin sitä pääsee toki äänestämään, mutta se helpottaa ja nopeuttaa toimintaa.

Täällä lähin äänestyspaikka oli Manchester, jossa ensimmäisellä kierroksella äänestyspäivä oli 14.1. ja toisella kierroksella 28.1. Koottiin pieni joukko suomalaisopiskelijoita ja mentiin porukalla äänestämään. Loppupäivä käytettiin kaupoilla pyöriessä ja käytiin syömässäkin, ensimmäisellä reissulla Wetherspoonissa ja toisella edullisessa kiinalaisessa ravintolassa.

Manchester

Manchester

Fresher's Flu

Toisen viikon lopulla olo alkoi mennä melko huteraksi ja flunssaiseksi: North Walesin matkan paluumatkalla tunsin olon todella huonoksi ja totesin nenän tukkoisuutena alkaneen flunssan muuttuvan hyvää vauhtia korvatulehdukseksi. Fresher’s flu on flunssa, vähän sama asia kai kuin Suomessa on koulunalkajaisflunssat ja muut vastaavat: keho vain reagoi muuttuneeseen bakteerikantaan ja yrittää rakentaa itselleen parempaa vastustuskykyä uudenlaisia taudinaiheuttajia vastaan.

Kysyin Sophialta, mitä tulisi tehdä, ja hän neuvoi menemään walk in -klinikalle eli siis päivystykseen Chesterin keskussairaalaan heti samana iltana. Sinne on pääkampukselta (uni) noin vartin kävely ja päivystys sijaitsee ensiapupoliklinikalla (ER). Jenni lähti mukaan tueksi ja paikan päällä kävelin tiskille, jossa todella ystävällinen ja kärsivällinen naisvirkailija kyseli tietoni, listasi Jennin lähiomaisekseni (Suomessa oleva äiti ei käynyt, vaan tarvittiin joku täällä Britanniassa oleva) ja ohjasi sitten istumaan odotushuoneeseen.

Odottamiseen meni varmaankin vartti, jonka jälkeen pääsin mukavan hoitajan puheille. Hän totesi sen, minkä olin jo todennut, eli korvatulehduksen, ja kirjoitti reseptin antibiootteja. Lisäksi sain oikein paperille kirjoitetut ohjeet muusta lääkityksestä. Ja ei kun vaan apteekkiin!

Flunssa kesti koko viikon ja toipumiseen on mennyt nyt toinen viikko. Olo ei vieläkään ole täysin terve, mutta jo syksyllä tulleet opiskelijat ovat vakuuttaneet, että flunssa menee kyllä ohi – mutta saattaa tosissaan kestää sen parisen viikkoa tai jopa kuukauden. Mutta ei muuta kuin lämmintä vaatetta päälle, kevyttä liikuntaa ja kuumaa teetä!

North Wales 21.1.2012

International Welfare Office eli Sophia ja Sam järjestivät meille vaihto-opiskelijoille matkan North Walesiin. Matka maksoi 25£ henkilöltä ja tämä siis kattoi kuljetuksen kohteesta toiseen minibussissa, jonka kuljettaja toimi matkan oppaana, kertoen mielenkiintoisia faktoja matkamme varrelle osuvista kohteista. Walesissa on tuhottomasti lampaita ja matkan viihdykkeenä pelattiin spottaa-mustalammas -aiheista peliä. Ja siis huomatkaa, että ruskea lammas on aivan eri asia kuin musta lammas. Selvästi.

Reissulla vierailimme Llandudnossa, jossa oli kaunis ja vanha pieni kirkko kapean ja mutkittelevan tien varrella, ylhäällä kukkuloilla, joilta avautui uskomaton näköala merelle. Tuuli siellä kukkuloilla oli uskomaton, kiipesimme mäen harjalle asti sivuttain tuulenpuuskissa luovien ja laella jatkuvana puhaltavaan tuuleen pystyi valehtelematta nojaamaan. Levitin kädet ja nojasin tuuleen takakenossa – siellä ylhäällä kukkuloilla tuuli on oma elävä olentonsa, raivoisa ja voimakas.

Kävimme myös Grand Hotellissa teellä, jonka sai matkan ansiosta alennuksella. Omenapiirakka ja mustatee – nam!

Seuraavaksi suuntasimme alas mutkittelevia, kääntyileviä ja kallioiden reunamia viistäviä kapeita teitä Conwyyn, joka on keskiaikaiseksi mainostettu kaupunki. Siellä matkan kohteena oli Conwy Castle, joka on aivan uskomaton linna: se on pelkkää tornia ja muurivarustusta, mutkittelevia käytäviä ja hämäriä huoneita, ohuita ikkunoita ampuma-aukkoineen. Odotin jatkuvasti näkeväni helmiäisen hahmon lipuvan seinän läpi. Sisäänpääsy linnaan maksaa 4,30£, mutta on todellakin jokaisen pennin arvoinen: linnassa pääsee näet vapaasti vaeltelemaan ja kiertelemään sekä tutkimaan paikkoja itsenäisesti!

Conwyn kaupungissa ollessa kannattaa syödä reissun lounas paikallisessa Fish and Chips -ravintolassa, josta saa North Walesin parhaat fish and chipsit! Siellä kala on näet tuoretta ja lähialueelta pyydettyä, kyseinen paikka on voittanut useita palkintojakin ruoastaan.

Linnassa seikkailemisen jälkeen suuntasimme Snowdoniaan, joka on uskomaton luonnonpuisto. Siinä missä Llandudnossa tuuli pauhasi huutaen, Snowdoniassa vallitsi käsittämätön luonnon rauha ja hiljaisuus, sellainen, joka voi syntyä vain monikertaisena kaikuna avarassa ilmassa, sen kimmahdellessa äänettömänä esteettä kaikkialle levittäytyvistä lakeuksista, kukkuloista ja vuorista. Sellainen hiljaisuus, joka ei oikeastaan ole hiljaisuutta laisinkaan, vaan joka todellisuudessa koostuu pehmeästi kuiskailevasta tuulesta, hiljaa pulputtavista puroista ja soraisella tiellä rahisevista askelista, jotka kaikuvat oman hengityksen äänen läpi.

Bussi jätti meidät kävelemään muutaman kilometrin matkan tietä pitkin puiston rajalta Visitor’s Centeriin, joka sijaitsee vesiputouksen äärellä. Kävelin koko matkan häkeltyneen hiljaisuuden ja kunnioituksen vallassa. Alueen avaruus soi korvissa ja sen tyyni, ajan vaikutusta vastustava laajuus, tuntui lähes käsin kosketeltavalta.

Viimeisenä etappina matkalla oli akvedukti Llangollenin pienessä kaupungissa. Kävelimme akveduktia myöten pienen matkan ja tämä kävely avasi hienot näköalat ympärillä levittäytyviin peltoihin ja kaupunkiin sekä akveduktin alitse kuohuvana virtaavaan jokeen – akvedukti on näet 126 jalan korkeudessa!

Opiskelut kuntoon

Ensimmäisellä viikolla järjesteltiin opiskelut kuntoon ja katsottiin läpi, mitä moduleita (= kursseja) kukakin suorittaa täällä ollessaan. Erasmus-vaihtareilla opinnoista vastaa Margaret Bradbury, joka tarvittaessa ohjaa oikean henkilön luo. Minut ja Jennin Margaret ohjasi River Sidelle (Chesterin kampuksen osa, joka sijaitsee River Deen rannalla) Susie Williamsin luo, joka vastaa Early Childhood Studies -laitoksesta. Hän kirjoitti meille lappuselle modulimme ja avasi vielä ystävällisesti hieman hämmentävän ja sekavan lukujärjestyksen aikatauluineen ja huonenumeroineen.

Meillä on Jennin kanssa samat modulit, joita emme oikeastaan saaneet edes valita, vaan jotka annettiin meille Margaretin toimesta. Syynä tähän on se, että suurin osa kursseista täällä alkaa syksyllä ja kestää sitten koko lukuvuoden läpi, joten meidän tullessa tänne lukukausien vaihtuessa, on tarjolla vain muutama kurssi, jolle voimme osallistua.

Ei sillä, modulit sisältöineen kuulostavat kyllä mielenkiintoisilta: ED4704 the Social Child, ED4705 Learning Alongside the Child sekä ED4706 Developing Practice. Ainoa miinus kursseissa on se, että ne ovat kaikki ensimmäisen vuoden kursseja, joten jotkin asiat tulevat toistona. Mutta on todella mielenkiintoista nähdä, kuinka samat asiat opetetaan täällä hienoisesti erilaisella tavalla ja erilaisesta näkökulmasta.

Orientation Week 9.1.-15.1.2012

Ensimmäinen viikko oli orientaatioviikko, jolloin tavattiin ja tutustuttiin muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Kaikki tällaiset tilaisuudet ja järjestetyt tapahtumat kannattaa hyödyntää: meillä oli nyyttärit, leffailtoja, keilausta, epävirallisia bileitä... Heti maanantaina lähdimme tutustumaan yhteen Chesterin yökerhoista, Cruiseen. Tämä tutustuminen, ystävystyminen ja verkostoituminen kannattaa, sillä näistä muista vaihto-opiskelijoista (internationals) muodostuu helposti ja nopeasti se oma ryhmä, jonka kanssa vietetään aikaa opiskelun ulkopuolella.

Ja kannattaa osallistua jokaiseen Orientation Weekin tapahtumaan, sillä ne ovat hyödyllisiä! Ensimmäinen viikko meni jotenkin niin siinä maanisen häkeltyneessä innostuksessa, että tuntui todella hyvältä viettää niinkin tiiviistä aikaa porukalla, jakaa tämä vieraaseen maahan muuttamisen kokemus ja muodostaa omaa laumaa.