International Welfare Office eli Sophia ja Sam järjestivät meille vaihto-opiskelijoille matkan North Walesiin. Matka maksoi 25£ henkilöltä ja tämä siis kattoi kuljetuksen kohteesta toiseen minibussissa, jonka kuljettaja toimi matkan oppaana, kertoen mielenkiintoisia faktoja matkamme varrelle osuvista kohteista. Walesissa on tuhottomasti lampaita ja matkan viihdykkeenä pelattiin spottaa-mustalammas -aiheista peliä. Ja siis huomatkaa, että ruskea lammas on aivan eri asia kuin musta lammas. Selvästi.
Reissulla vierailimme Llandudnossa, jossa oli kaunis ja vanha pieni kirkko kapean ja mutkittelevan tien varrella, ylhäällä kukkuloilla, joilta avautui uskomaton näköala merelle. Tuuli siellä kukkuloilla oli uskomaton, kiipesimme mäen harjalle asti sivuttain tuulenpuuskissa luovien ja laella jatkuvana puhaltavaan tuuleen pystyi valehtelematta nojaamaan. Levitin kädet ja nojasin tuuleen takakenossa – siellä ylhäällä kukkuloilla tuuli on oma elävä olentonsa, raivoisa ja voimakas.
Kävimme myös Grand Hotellissa teellä, jonka sai matkan ansiosta alennuksella. Omenapiirakka ja mustatee – nam!
Seuraavaksi suuntasimme alas mutkittelevia, kääntyileviä ja kallioiden reunamia viistäviä kapeita teitä Conwyyn, joka on keskiaikaiseksi mainostettu kaupunki. Siellä matkan kohteena oli Conwy Castle, joka on aivan uskomaton linna: se on pelkkää tornia ja muurivarustusta, mutkittelevia käytäviä ja hämäriä huoneita, ohuita ikkunoita ampuma-aukkoineen. Odotin jatkuvasti näkeväni helmiäisen hahmon lipuvan seinän läpi. Sisäänpääsy linnaan maksaa 4,30£, mutta on todellakin jokaisen pennin arvoinen: linnassa pääsee näet vapaasti vaeltelemaan ja kiertelemään sekä tutkimaan paikkoja itsenäisesti!
Conwyn kaupungissa ollessa kannattaa syödä reissun lounas paikallisessa Fish and Chips -ravintolassa, josta saa North Walesin parhaat fish and chipsit! Siellä kala on näet tuoretta ja lähialueelta pyydettyä, kyseinen paikka on voittanut useita palkintojakin ruoastaan.
Linnassa seikkailemisen jälkeen suuntasimme Snowdoniaan, joka on uskomaton luonnonpuisto. Siinä missä Llandudnossa tuuli pauhasi huutaen, Snowdoniassa vallitsi käsittämätön luonnon rauha ja hiljaisuus, sellainen, joka voi syntyä vain monikertaisena kaikuna avarassa ilmassa, sen kimmahdellessa äänettömänä esteettä kaikkialle levittäytyvistä lakeuksista, kukkuloista ja vuorista. Sellainen hiljaisuus, joka ei oikeastaan ole hiljaisuutta laisinkaan, vaan joka todellisuudessa koostuu pehmeästi kuiskailevasta tuulesta, hiljaa pulputtavista puroista ja soraisella tiellä rahisevista askelista, jotka kaikuvat oman hengityksen äänen läpi.
Bussi jätti meidät kävelemään muutaman kilometrin matkan tietä pitkin puiston rajalta Visitor’s Centeriin, joka sijaitsee vesiputouksen äärellä. Kävelin koko matkan häkeltyneen hiljaisuuden ja kunnioituksen vallassa. Alueen avaruus soi korvissa ja sen tyyni, ajan vaikutusta vastustava laajuus, tuntui lähes käsin kosketeltavalta.
Viimeisenä etappina matkalla oli akvedukti Llangollenin pienessä kaupungissa. Kävelimme akveduktia myöten pienen matkan ja tämä kävely avasi hienot näköalat ympärillä levittäytyviin peltoihin ja kaupunkiin sekä akveduktin alitse kuohuvana virtaavaan jokeen – akvedukti on näet 126 jalan korkeudessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti