Toisen viikon lopulla olo alkoi mennä melko huteraksi ja flunssaiseksi: North Walesin matkan paluumatkalla tunsin olon todella huonoksi ja totesin nenän tukkoisuutena alkaneen flunssan muuttuvan hyvää vauhtia korvatulehdukseksi. Fresher’s flu on flunssa, vähän sama asia kai kuin Suomessa on koulunalkajaisflunssat ja muut vastaavat: keho vain reagoi muuttuneeseen bakteerikantaan ja yrittää rakentaa itselleen parempaa vastustuskykyä uudenlaisia taudinaiheuttajia vastaan.
Kysyin Sophialta, mitä tulisi tehdä, ja hän neuvoi menemään walk in -klinikalle eli siis päivystykseen Chesterin keskussairaalaan heti samana iltana. Sinne on pääkampukselta (uni) noin vartin kävely ja päivystys sijaitsee ensiapupoliklinikalla (ER). Jenni lähti mukaan tueksi ja paikan päällä kävelin tiskille, jossa todella ystävällinen ja kärsivällinen naisvirkailija kyseli tietoni, listasi Jennin lähiomaisekseni (Suomessa oleva äiti ei käynyt, vaan tarvittiin joku täällä Britanniassa oleva) ja ohjasi sitten istumaan odotushuoneeseen.
Odottamiseen meni varmaankin vartti, jonka jälkeen pääsin mukavan hoitajan puheille. Hän totesi sen, minkä olin jo todennut, eli korvatulehduksen, ja kirjoitti reseptin antibiootteja. Lisäksi sain oikein paperille kirjoitetut ohjeet muusta lääkityksestä. Ja ei kun vaan apteekkiin!
Flunssa kesti koko viikon ja toipumiseen on mennyt nyt toinen viikko. Olo ei vieläkään ole täysin terve, mutta jo syksyllä tulleet opiskelijat ovat vakuuttaneet, että flunssa menee kyllä ohi – mutta saattaa tosissaan kestää sen parisen viikkoa tai jopa kuukauden. Mutta ei muuta kuin lämmintä vaatetta päälle, kevyttä liikuntaa ja kuumaa teetä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti